Kulttuuripoliittinen selonteko sisältää monia kannatettavia ja taiteen toimialalle tarpeellisia tavoitteita. Pidämme merkittävänä muun muassa kulttuurin ja taiteen tekijöiden keskeistä asemaa selonteossa ja kuvataiteilijoiden työn rakenteellisten haasteiden ratkaisemista. Kannatamme myös rahoituslähteiden monipuolistamista ja rahoituksen ennakoitavuuden edistämistä. Tämä vankentaa taiteen toimialaa, edistää kasvua ja vähentää toimijoiden taloudellista epävarmuutta. Valtion rahoituksen jakaminen entistä tasa-arvoisemmin eri taiteen alojen kesken on myös taiteen alaa vahvistava ja yhdenvertaisuutta edistävä tavoite.

Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto haluaa lausua kahden kehittämiskohteen puolesta, joiden toivomme vahvistuvan kautta selonteon. Kehittämiskohteita ovat  taide- ja kulttuurijärjestöjen potentiaalin sekä alueellisen yhdenvertaisuuden huomioiminen selonteon tavoitteissa ja toimenpiteissä.

Taide- ja kulttuurijärjestöjen merkitys kulttuuripoliittisessa selonteossa

Alueelliset taide- ja kulttuurijärjestöt mahdollistavat ammattimaista kulttuuritoimintaa niin kasvukeskuksissa kuin harvaan asutuilla alueilla sekä luovat toimialalle usein uusia ajassa ja paikassa kiinni olevia kehittämishankkeita. Ne tunnistavat alueiden kulttuuriperinnön, -identiteetin ja mahdollisuudet sekä tuntevat alueen kulttuurin tekijät. Järjestöjen merkitys ja potentiaali aluekehityksessä, taiteen saatavuuden ja -saavutettavuuden kehityksessä, mutta myös taiteen toimialan kasvun ja välittäjätoiminnan edistämisessä on näin merkittävä. Siksi niiden rooli kulttuuripolittisessa selonteossa tulee tunnistaa entistä vahvemmin ja varmistaa niiden toiminnan rahoittamiselle kestävä pohja, joka mahdollistaa selonteon tavoitteiden suuntaisen kehittämisen.

Alueellisen yhdenvertaisuuden huomioiminen

Selonteossa ei ole riittävästi kuvattu alueiden kulttuuripoliittisia haasteita tai nostettu alueiden yhdenvertaisuuden kehittämistarvetta esille. Lausunnossa annetaan myös todelliseen tilanteeseen nähden liian optimistinen kuva alueellisen kulttuuripolitiikan tilanteesta. Ehdotamme, että luvun 3.7 otsikko "Kulttuurin kukoistava toimintaympäristö" korvataan otsikolla "Alueellinen kulttuuritoiminta kehittyy yhteistyöllä" .

Otsikko "Kulttuurin kukoistava toimintaympäristö" ei sovi kyseiseen tavoiteasiakirjaan, sillä se antaa harhaanjohtavan ja todellista optimistisemman kuvan kulttuuripalveluiden tilasta. Asiakirjassa mainitaan maakunnittaisia eroja. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ilmenee asiakirjaan liitetyn tutkimustuloksen mukaan merkittävää tyytymättömyyttä kulttuuripalveluiden tarjontaan. Näiden alueiden kokema tyytymättömyys ei heijasta "kukoistavaa" toimintaympäristöä, vaan osoittaa palvelujen kehittämistarvetta sekä tarvetta kiinnittää huomiota palveluiden alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Otsikon tulisi paremmin heijastaa todellisuutta käyttämällä neutraalimpaa tai korjaustoimiin viittaavaa kieltä.

Alueellisen yhdenvertaisuuden kehittämistä on mahdollista nostaa selonteossa esille myös lisäämällä toimenpiteisiin alueellisuutta huomioivia termejä. Tällaisia ovat esimerkiksi luvussa 3.7 seuraavat kohdat, johon kehitysehdotukset on lisätty:

 • Valtio tukee kulttuuria aiempaa vahvemmin ja investoi strategisesti kulttuuri- ja luovien alojen kehittämiseen koko maassa. Kulttuuriala ja luovat alat muodostavat (kukoistavan) koko maata kattavan ekosysteemin, jolle on luotu toimintaedellytykset tarkoituksenmukaisella sääntelyllä ja mahdollistavalla rahoituksella. Kulttuuri- ja luovien alojen väliset synergiaedut tuottavat lisäarvoa alojen välille ja yhteiskunnan eri sektoreille ja alueille.

• Luovia aloja edistetään arvoketjuja vahvistamalla kaikilla maamme alueilla, tekijänoikeuden toimivuutta lisäämällä, mahdollistamalla aineettoman pääoman lisääminen taseeseen sekä eri sektoreiden kasvustrategioilla. Varmistetaan, että aineettoman pääoman erät voidaan ottaa huomioon yritysten taseessa.

• Lisätään rahoituksen ennakoitavuutta mm. monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla sekä lisäämällä monivuotisia avustuksia koko maassa. Kehitetään valtion avustusten strategisuutta ja kohdistettavuutta Pohjois- ja Itä-Suomen alueiden sekä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien tilanteen korjaamiseksi. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa on jo nyt onnistuttu tässä.

Nämä lisäykset nostavat esille ja muistuttavat alueiden yhdenvertaisesta huomioimisesta selonteon toimenpiteissä. Tämä on tärkeää alueellisten erojen kaventamiseksi.