Pidimme toukokuun alussa liiton vuosikokouksen ja sen tiimoilta on hyvä pysähtyä katsomaan sekä taaksepäin edelliseen toimintavuoteen että kohti tulevaa. Vuosi 2025 on ollut Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitossa ennen kaikkea työn, muutoksen ja tiedon merkityksen vahvistamisen vuosi. Toimintaa on kehitetty ja tietoa on kerätty tilanteessa, jossa resurssit ovat merkittävästi niukentuneet. Työ on tuonut näkyväksi kuvataidejärjestöjen toiminnan vaikuttavuuden ja aktiivisuuden.

Tilastot vuodelta 2025 kertovat kentän voimasta: jäsenjärjestöt järjestivät 848 näyttelyä ja tavoittivat arviolta 728 000 kävijää. Galleria- ja taidelainaamoverkostossa oli esillä 2758 taiteilijan teoksia ja teosmyynnin ja -lainauksen kokonaisarvo oli noin 1085 535 euroa. Näiden lukujen taustalla on tuhansien taiteilijoiden työ sekä vahva paikallinen järjestötoiminta. Kuvataidejärjestöjen kuntayhteistyön kartoitus kokosi ensi kertaa valtakunnallisen otannan kuntien ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä. Tiedolla on keskeinen merkitys niin edunvalvonnassa, kehittämisessä kuin koko kentän yhteisen ymmärryksen vahvistamisessa.

Myös jäsenpalvelut osoittavat kasvavaa tarvetta yhteisöllisyydelle ja osaamisen jakamiselle. Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa toteutetun kurssituen hakijamäärä kasvoi vuonna 2025. Tämä huomioidaan myös uudessa nyt valmistelussa olevassa strategiassa, jossa painottuvat entistä vahvemmin reilujen ja ammattimaisten käytäntöjen edistäminen.

Osallistuin vastikään verkkotapaamiseen Ruotsin ja Norjan taideyhdistyskentän toimijoiden kanssa – Riksförbundet Sveriges Konstföreningar ja Norske Kunstforeninger. Ruotsin taideyhdistysten liiton jäsenjärjestöt koostuvat sekä kaikille avoimista taideyhdistyksistä että työpaikkojen taideyhdistyksistä, joihin työntekijät voivat liittyä jäseniksi. Toiminta on pääosin yleisölähtöistä kuvataidetoimintaa, näyttelytuotantoja ja taiteen hankintaa eikä ensisijaisesti taiteilijoiden ammatillista järjestäytymistä.

Norjassa taideyhdistykset ovat pääasiassa kaikille avoimia paikallisia yhdistyksiä, joiden keskeisenä tehtävänä on tuottaa näyttelyitä ja välittää ammattitaidetta yleisölle. Toiminta on usein ammattimaisesti kuratoitua, mutta yhdistykset eivät ensisijaisesti toimi taiteilijoiden ammatillisina edunvalvonta- tai jäsenyhteisöinä.

Ruotsissa ja Norjassa taiteilijoiden ammatillinen järjestäytyminen tapahtuu pääosin erillisissä taiteilijaliitoissa, joilla on alueellista edustusta ja toimintaa eri puolilla maata. Ruotsissa keskeinen toimija on Konstnärernas Riksorganisation ja Norjassa Norske Billedkunstnere. Näin alueellinen taso on osa näiden liittojen ammatillista järjestäytymistä.

Suomen alueellisissa kuvataidejärjestöissä nämä erilaiset roolit yhdistyvät usein saman järjestön sisällä. Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton jäsenjärjestöt tuottavat näyttelyitä ja tekevät aktiivista yleisötyötä, mutta toimivat samalla myös kuvataiteilijoiden ammatillisina yhteisöinä ja verkostoina. Liittomme siis yhdistää osittain taideyhdistysliikkeen ja ammatillisen taiteilijajärjestön piirteitä. Näin olemme vahvempia: erikseen kenttä olisi hajautuneempi, toimijat pienempiä ja erityisesti harvaan asuttujen alueiden kuvataiteellisen työn ja toiminnan jatkuvuus voisi olla nykyistä haavoittuvampaa. Kuvataidejärjestökentän monimuotoisuus tuo mukanaan erilaisia tarpeita ja toimintatapoja, mutta juuri tämä rakenne on mahdollistanut alueellisesti kattavan toiminnan eri puolilla Suomea.

Tapaaminen teki näkyväksi sen, että tämä hybridirakenne tuottaa Suomen kuvataidejärjestökentälle sen keskeisen erityispiirteen, taiteilijalähtöisyyden. Jäsenjärjestöjen päätöksenteko rakentuu usein vahvasti kuvataiteilijoiden oman asiantuntemuksen pohjalta, mikä vahvistaa alan osaamista ja tukee taiteilijoiden ammatillista kehittymistä. Samalla näyttelytoiminta, yleisötyö ja taiteilijoiden verkostot tukevat toisiaan tavalla, joka kokoaa kenttää yhteen eri puolilla Suomea.

Yhteistä kaikille liitoille on kuvataiteilijoiden työn edistäminen, taiteen saavutettavuuden parantaminen ja kuvataiteen aseman vahvistaminen. Kuvataiteen kenttä on monitasoinen: siihen kuuluu harrastuneisuutta, paikallista ammatillista toimintaa sekä valtakunnallista ja kansainvälistä uraa rakentavia tekijöitä. Alan erityispiirteenä näiden välinen raja ei aina ole mustavalkoinen. Nämä eri tasot yhdessä ylläpitävät kuvataiteen elinvoimaa.

Liiton hallituksen katse on jo tulevassa. Vuoden 2027 Nykytaiteen Triennaalin valmistelu, toiminnan jatkumisen turvaaminen ja rakenteellinen uudistuminen jatkuvat vuonna 2026. Suomen taiteilijaseuran jäsenliittojen yhdistymistä kartoitetaan Suomen taiteilijaseuran saaman hankeavustuksen turvin. Yhdistymisestä päättää aikanaan liittojen jäsenet niiden hallitusten esityksen pohjalta. Koko ajan pidämme kiinni siitä, mikä on toimintamme ydin: kuvataidejärjestöjen ja kuvataiteilijoiden aseman vahvistaminen kaikkialla Suomessa - harvaan asutuilta alueilta pääkaupunkiseudulle.

Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton hallituksen puheenjohtaja,

Jenni Turunen