VILNIEMEN LAHJOITTAJAN SIGURD WETTENHOVI-ASPAN SYNTYMÄSTÄ 150 VUOTTA
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto vastaanotti 1940-luvulla suomalaisen taiteilija ja kulttuuripersoona Georg Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870-1946) testamenttilahjoituksen nojalla tontin ja sillä sijainneen huvilarakennuksen Vilniemestä, Karjalohjalta. Itse suunnittelemansa pyramidikattoisen huvilan Wettenhovi-Aspa rakennutti Vilniemeen 1900-luvun alussa. Alkuperäisessä huvilassa oli omistajalleen tyypillisiä kansallisromanttisia ja orienttiin, erityisesti Egyptiin liittyviä arkkitehtuurisia elementtejä ja erikoinen sisustus.
Jos huvila oli erikoinen, sitä oli myös talon isäntä. Tuuheapartaisen herrasmiehen nähtiin joskus liikkuvan valkoisessa ”munkinkaavussa”, välillä taas sotilaallisessa safariasussa tai japanilaisessa ratsastuspuvussa. Wettenhovi-Aspa oli kielitieteellinen teoreetikko, mutta sen lisäksi myös mm. taidemaalari, kuvanveistäjä, pilapiirtäjä, näyttelijä, runoilija, säveltäjä, soittoniekka, keksijä, arkkitehti, kielentutkija, suomalaisuusmies, rotuteoreetikko, astronomi, egyptologi, maailmanmatkaaja, suojeluskuntapäällikkö, poliittinen yksityisyrittäjä ja maailman kohtaloiden oraakkeli. Ennen kaikkea hänet muistetaan mielikuvituksellisista kielitieteellisistä teorioistaan. Wettenhovi-Aspa rakensi 1910–30 -luvulla ilmestyneissä teksteissään suomalaisille suuren menneisyyden väittämällään, jonka mukaan maailman muut kielet olivat kehittyneet suomen kielestä. Etymologisin todisteluin hän selitti esimerkiksi Egyptin muinaisen korkeakulttuurin ja Euroopan paikannimet suomalaisten aikaansaannoksiksi.
Alkuperäinen huvila purettiin vuonna 1981 huonokuntoisena ja tilalle rakennettiin vuonna 1994 saunamökki, joka nimettiin tontin lahjoittajan mukaan Aspan ateljeeksi. Tällä hetkellä hirsinen mökki toimii kuvataiteilijoiden loma- ja virkistyskäytössä.
Sigurd Wettenhovi-Aspan syntymästä tulee 7.5.2020 kuluneeksi 150 vuotta.
Kuuntele Yle Puheen ohjelma "Sigurd Wettenhovi-Aspan ihmeellinen elämä" 25.4.2017